Puu ei kuivu tasaisesti läpi paksuutensa, ja siitä syntyy jännitys. Jännitys ei ole tasainen eikä pysyvä: se kääntyy kesken kuivauksen. Tämä yksi asia selittää sekä pintahalkeamat että sisähalkeamat että sen, miksi mittatarkka lankku vääntyy sillä hetkellä kun se sahataan kahtia.
Kun kuivaus on ohi, jännitys jää sisään. Lauta on suora, mutta se ei ole rentoutunut. Halkaisu vapauttaa jännityksen, ja puolikkaat kaartuvat välittömästi — ei siksi että saha teki jotain väärin, vaan siksi että lauta oli koko ajan jousi.
Jäännösjännityksen näkee ennen työstöä yhdellä kokeella. Katkaise laudan päästä noin 25 mm paksu poikittainen pala ja sahaa siitä kaksi kieltä keskeltä. Sitten katso, mitä kielet tekevät.
| Mitä kielet tekevät | Mitä se tarkoittaa |
|---|
Jännittynyt lauta ei ole pilalla — se on ennustettava, kun tiedät asian. Sahaa se ylisuureksi, anna levätä muutama päivä ja työstä lopulliseen mittaan vasta sitten.
Kuivausjännitysten kaksivaiheisuus ja sen seuraukset: FPL Wood Handbook FPL-GTR-190, luku 13, kohta Drying Stresses. Käsikirja kuvaa sekä pinnan pysyvän venymisen että jännitysten kääntymisen ja nimeää molemmat vikamuodot.
Vastaus ei ole luku vaan sinun huoneesi. Puu asettuu siihen kosteuteen, jonka ympäröivä ilma sille määrää — se laskettiin luvussa Puu elää. Tavoite on siis se tasapainokosteus, ei kaupan lupaama numero.
| Käyttö | Alue | Keskiarvo | Yksittäiset |
|---|
Taulukko on Yhdysvaltain alueille, joten se on
tässä vertailukohta eikä ohje. Osuma on silti kiinnostava: suomalainen
lämmitetty sisätila talvella vastaa käsikirjan kuivaa sisämaata,
ei sen «useimpia alueita». Se on hyvä muistaa, kun ulkomaisessa
oppaassa lukee että huonekalupuun tavoite on kahdeksan prosenttia.
Levytuotteet käyttäytyvät eri tavalla: kuumapuristus muuttaa
niiden hygroskooppisuutta, joten käsikirja suosittelee tasaannuttamaan
ne suhteellisessa kosteudessa (30–40 % sisällä, 65 % ulkona)
eikä kosteusprosentissa. Liimapuun lamellien keskinäinen kosteusero
saa olla enintään 5 prosenttiyksikköä.
Käsikirja nimeää kuusi päätyyppiä. Kaikki johtuvat samasta asiasta — säteittäisen, tangentiaalisen ja pituussuuntaisen kutistuman erosta — mutta ne syntyvät eri suunnissa, ja siksi niitä myös estetään eri tavoin.
Tuoreessa havupuussa pintapuu on moninkertaisesti märempää kuin sydänpuu. Männyllä ero on yli nelinkertainen. Lehtipuulla eroa ei käytännössä ole.
Siitä seuraa, että havupuulaudan kaksi puolta kuivuvat eri tahtiin: se puoli, jossa on enemmän pintapuuta, luovuttaa enemmän vettä ja kutistuu ensin. Lauta vääntyy jo ennen kuin kumpikaan puoli on saavuttanut tasapainonsa.
| Laji | Sydänpuu | Pintapuu | Suhde | Mitattu |
|---|
Käytännön seuraus on ostohetkellä: katso laudan päätyä. Jos sydänpuun raja kulkee vinosti laudan läpi, sen kaksi puolta ovat eri ainetta ja se tulee vääntymään. Tasainen pääty — kokonaan sydänpuuta tai kokonaan pintapuuta — on ennustettavampi.
Tuoreen puun kosteudet: Wood Handbook, taulukko 4-1. Käsikirja toteaa saman yleisenä sääntönä: havupuulla pintapuu on tuoreena märempää kuin sydänpuu, lehtipuulla ero riippuu lajista. Mitatut lajit ovat lähisukulaisia suomalaisille, kuten luvussa Puulajit.
Suomalainen lämmitetty sisätila vie puun talvella noin viiteen prosenttiin. Jos ostat 12 prosentin tavaraa ja teet siitä pöytälevyn lokakuussa, levy kuivuu vielä seitsemän prosenttiyksikköä valmiissa työssä. Kuinka paljon se on millimetreinä, lasketaan luvussa Puu elää.
Tuo tavara sisään ja rimoita se: rimat samassa linjassa päällekkäin, tasavälein, ja pinon päälle painoa. Pinossa ilma ei kierrä, ja pinon keskellä oleva lauta on viikonkin päästä yhä varastokosteudessa — mutta pinnalla ollut on jo liikkunut. Se on pahin yhdistelmä, koska erot ovat saman erän sisällä.
Pääty kuivuu kymmenkertaista vauhtia lappeeseen nähden, koska vesi liikkuu solujen suuntaisesti. Siksi halkeamat alkavat aina päädystä. Maali, vaha tai jopa liima päädyssä hidastaa kuivumista siellä, missä se on liian nopeaa — ja tekee koko laudasta tasaisemman.
Vääntymä ei ole vika vaan ominaisuus: se jakautuu erän sisällä. Kun ostat kaksikymmentä prosenttia yli, saat valita — ja valinta on halvempaa kuin oikominen.